Music x Media

Music x Median Vieraskynä kutsuu alan toimijoita kirjoittamaan ja pohtimaan alan ajankohtaisia ilmiöitä, omaa työtä, arvoja, tapahtumia tai mitä ikinä mieleen nousee.

Kolmannen Vieraskynän on kirjoittanut Sanni Virta, Kanteleliiton toiminnanjohtaja.

––––

Ida Elinan Kalevala -elokuvat menestyvät New Yorkissa lyhytelokuvafestivaaleilla,Kaija Saariahon kanteleelle sävellettyä musiikkia kuulee ympäri maailman oopperataloja ja Maija Kauhanen, Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon voittaja (2023) kiertää kansainvälisiä festareita ja keikkalavoja.

Kantele näkyy myös vilahduksina populaarikulttuurissa: Vesta poseeraa uuden albuminsa promokuvissa viisikielisen kanteleen kanssa, Vain elämää ohjelmassa kuultiin kanteletta Jutta Rahmelin tulkitsemana artisti Vesalan kanssa ja myös Sointu Borg soittaa kanteletta.

Toivottavasti kaikki Suomessa koulua käyneet ovat soittaneet kanteletta. Kantele on soitin, joka on jokaisen saatavilla, ja josta jokainen saa kauniin äänen aikaiseksi, mutta jostain syystä kanteletta ei juuri kuulu tai näy valtavirtamediassa. Kantele elää relevanttina ja modernina 2020-luvulla, joten voisiko kulttuuriperintö olla näkyvämpänä läsnä myös mediassa ja yhteiskunnassa laajemmin? 

Kantelealan aktiivisen työn ansiosta kantele on käyttösoitin: se ei jäänyt museoon – vaan elää soittajien käsissä. Kantele on saatu kouluun ja muskariin, mutta myös ammattilaisten käsiin Taideyliopistoon, nykysäveltäjien soittimeksi sekä visionääristen taiteilijoiden taiteen tulkiksi -se heijastelee suomalaista kulttuurielämää.

Nämä kaikki saavutukset ovat työtä, jossa Kanteleliitto on keskeisesti ollut mukana. Toki soitin elää soittajien käsissä, mutta jos pitkällä aikavälillä tällaiset liiton tekemät yleisesti alaa edistävät teot katoavat, on sillä kohtalokas merkitys koko alalle.

Olemme historiallisessa tilanteessa, jossa valtion lähes 50 vuotta kestänyt tuki Kanteleliitolle on katkaistu – emme saaneet Taiteen edistämiskeskukselta, nykyisin Kulttuurivirastolta

toiminta-avustusta ollenkaan tänä vuonna 2026. Kyseessä on liittomme perusrahoitus, joka on voittoa tavoittelemattomalle yhdistykselle tärkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että toimintamme on pahasti vaarantunut. 

Kyseessä ei ole pelkästään yksi liitto tai yksi soitin, vaan laaja kulttuuripoliittinen ilmiö.

Kantele kattaa kaiken 5-kielisestä konserttikanteleeseen. Soittimella on erityisasema kansallissoittimena, ja symbolinen merkitys sillä, että kansallissoitin katoaisi kokonaan, on meistä erittäin huolestuttava tulevaisuuden näkymä – emme haluaisi nähdä sitä Suomea, jossa oma kulttuuriperintö ei ole arvossaan, ja jossa se pikku hiljaa katoaa kokonaan. 

Mitä Kanteleliitto ry sitten tekee? Suunnitelmissa on ollut alan suurin tapahtuma, kahdeksannen Kansainvälisen kantelekilpailun järjestäminen suurempana kuin koskaan satoine osallistujineen, kanteleen kulttuuriperinteen hakeminen UNESCOn listaukseen (jossa Suomesta on muihin Euroopan maihin verrattaen hyvin vähän suojeltuja elävänä perinnön kohteita) sekä Kanteleen päivän, kansallissoittimen liputuspäivän ajaminen eteenpäin. UNESCO-työtä olemme tehneet yhteistyössä Baltian ja muiden kantelemaiden kanssa. Lisäksi julkaisemme Laatulehti palkittua Kantele-lehteä sekä tarjoamme kanteleaiheista neuvontaa, koulutamme esimerkiksi varhaiskasvattajia ja vuokraamme verrattain arvokkaita kantelesoittimia nuorille soittajille. 

Kanteleliitto ylläpitää maailman laajinta ja merkittävintä kantelearkistoa – kirjallisuutta, tutkimusta, sävellyksiä ja äänitteitä. 

Kantele on Suomen kansallissoitin. Sen asema ei säily ilman pitkäjänteistä työtä, koordinointia ja yhteistä foorumia. Ilman keskusjärjestöä kenttä pirstaloituu, osaaminen hajaantuu ja kulttuurinen jatkuvuus vaarantuu.

Kantele 2020-luvulla (tietolaatikko):

  • Kymmeniätuhansia harrastajia lapsia ja nuoria, mutta myös eläkeläisiä ja ikäihmisiä
  • Kanteletta opetetaan yli 70 musiikkiopistossa kautta maan
  • Kentällä vaikuttaa noin 100 ammattilaista
  • Kantele on kansainvälinen soitin, ja esimerkiksi Japanissa toimii Nihon kantele Tomonokai-niminen kanteleyhdistys, joka toimii aktiivisesti. Esimerkiksi Kanteleen päivää (16.9.) vietettiin vuonna 2024 Japanissa koko syyskuu.

 

Teksti: Sanni Virta

Lue lisää Kanteleliiton tilanteesta täältä. 

––––

Haluaisitko sinä kirjoittaa Vieraskynään?Ota yhteyttä: lotta.savolainen@musicmedia.fiSana on vapaa.

Share this page

EN