Music x Median Vieraskynä kutsuu alan toimijoita kirjoittamaan ja pohtimaan alan ajankohtaisia ilmiöitä, omaa työtä, arvoja, tapahtumia tai mitä ikinä mieleen nousee.
Tämän Vieraskynän on kirjoittanut artisti ja musiikintekijä Ida Kontio, joka tekee Ida Alex -nimellä kansainvälisille markkinoille tähtäävää dark poppia. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmasta ja erikoistunut opinnäytetöissään artistien ja musiikkialan rakenteiden tutkimukseen.
—
Kuka avaa oven itsenäiselle artistille?
Eletään kesää 2020. Korona on pysäyttänyt musiikkialan ja livetuotannot lähes yhdessä yössä. Kävelen ensimmäistä kertaa elämässäni helsinkiläiseen studioon tuottamaan kappaletta tuottajan kanssa, joka on löytänyt lauluvideoni Instagramista.
Matkustan Seinäjoelta Helsinkiin parhaimmillaan kolme kertaa viikossa opiskellen samalla yhteiskuntatieteitä Tampereen yliopistossa. Astelen studiolle määrätietoisena ja itsevarmana nuorena artistin alkuna, jolla on suuri unelma. Esiintymiskokemukseni laulajana on kertynyt pääasiassa kristillisissä seurakuntapiireissä, joissa olen kasvanut. Lauluja olen kirjoittanut pöytälaatikkoon 14-vuotiaasta lähtien, mutta musiikkialasta en tiedä mitään.
Tuottajani verkostojen kautta alan kirjoittaa musiikkia muiden uransa alussa olevien tekijöiden kanssa. Yksi heistä on musiikintekijä Kira Siuruainen, joka opiskelee tuolloin Metropoliassa musiikin tekemistä ja tuottamista.
Kun ensimmäiset kappaleeni alkavat olla julkaisuvalmiita, Kira jakaa kanssani alan kontaktilistan ja kutsuu minut Suomen Musamimmien ja muusujen Facebook-ryhmään. Ryhmään kuuluu yli tuhat musiikkialan ammattilaista. En tuolloin ymmärrä, kuinka suuren palveluksen hän tekee uralleni.
Kira neuvoo minua tiedottamisessa ja median kontaktoimisessa. Hänen neuvojensa avulla debyyttisingleni päätyy heti julkaisuviikollaan YleX:n Uuden musiikin X -ohjelmaan.
Toisen ratkaisevan neuvon saan musiikintekijä Julia Sundbergilta, johon olen tutustunut Manage Me -yrityksen järjestämässä workshopissa juuri ennen koronasulkuja. Julia opiskelee tuolloin Kiran kanssa samassa koulussa. Hän kehottaa minua liittymään Teostoon ja Gramexiin jo ennen ensimmäistä julkaisuani, jotta musiikkini kerryttäisi korvauksia heti ensimmäisistä soittokerroista lähtien.
Kolme vuotta ja yhden debyytti-EP:n jälkeen päädymme Kiran kanssa samaan BÄMÄ-kollektiiviin. Helena Routa pyytää minut mukaan tavattuamme Musamimmien ja muusujen tapaamisessa syksyllä 2022. ”Kaiken takana on bämä” -kappale vie yhdentoista naisartistin joukon Ruisrockin ja Provinssin kaltaisille festivaaleille, valtakunnalliseen ja kaupalliseen radiosoittoon sekä Ylen Kulttuurigaalaan. Viimeistään silloin vuosia aiemmin saamani neuvo tekijänoikeusjärjestöihin liittymisestä osoittautuu kullanarvoiseksi.
BÄMÄn tuoma läpimurto vie meitä kaikkia eteenpäin. Minulle se vahvistaa jotakin vielä tärkeämpää: minulla on paikka musiikkialalla. Päädyn tekemään sekä kandidaatin- että pro gradu -tutkielmani musiikkialasta. Graduani varten haastattelen viittä itsenäistä naisartistia. Löydän haastateltavani samasta ryhmästä, johon Kira oli lisännyt minut kuusi vuotta aikaisemmin täysin alaa tuntemattomana untuvikkona. Ympyrä sulkeutuu tavalla, jota en olisi kesällä 2020 osannut kuvitella.
Gradussani tutkin, millaisista resursseista itsenäisten naisartistien toimijuus rakentuu ja miten musiikkialan hiljainen tieto vaikuttaa uralla etenemiseen. Tutkimus teki näkyväksi myös omaa toimijuuttani mahdollistaneita resursseja. Näitä olivat muun muassa keskiluokkaisuus kulttuurisen pääoman resurssina, valkoisuus, taloudellinen turva, fyysinen ja psyykkinen resilienssi, sekä sisäinen yrittäjyys ja itseohjautuvuus. Koko tutkimusta lävistävänä havaintona korostui lisäksi verkostojen merkitys.
Musiikkialan hiljainen tieto siirtyy ihmiseltä toiselle studioissa, koulutuksissa ja työryhmissä, mutta ei tavoita kaikkia tasapuolisesti. Pääsy oikeisiin huoneisiin vaatii usein enemmän kuin ymmärrämmekään. On oltava oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja ammatillisesti juuri siinä vaiheessa, että kohtaaminen voi kasvaa uraa eteenpäin vieväksi yhteistyöksi. Ja silti ala on täynnä rakenteellisia lasikattoja, joita kaikki eivät kohtaa samalla tavalla.
Tutkimusten mukaan tunnistamme helpommin potentiaalia ihmisissä, jotka muistuttavat meitä itseämme. Olisi siksi kestämätöntä väittää, että olisin samassa pisteessä ilman oman taustani mahdollistamia resursseja. Kandidaatintutkielmani aineistossa ruskeiksi tulkitsemieni artistien osuus suurten suomalaisten levy-yhtiöiden artisteista oli vuonna 2022 vain noin 4 prosenttia. Turistin areenakiertue on representaation kannalta merkittävä virstanpylväs, mutta yhden artistin menestys ei vielä muuta alan rakenteita.
Jos olemme itse oppineet musiikkialan kirjoittamattomat säännöt, voimme jakaa tietoa, avata ovia ja tunnistaa potentiaalia myös ihmisissä, jotka eivät näytä tai kuulosta meiltä. Toivon graduni olevan oma kädenojennukseni uusille itsenäisille artisteille – tapa jakaa eteenpäin sitä, minkä sain itse oppia studiosessioiden välissä ja musiikkialan kohtaamisissa.
Uskon, että jokainen meistä voi avata oven ainakin yhdelle uudelle tekijälle. Kuka tietää – ehkä juuri hän kirjoittaa jonain päivänä omasta matkastaan tähän Vieraskynään.
Tutkielman laajemmista johtopäätöksistä on mahdollista lukea lisää täältä.
Teksti: Ida Kontio
Kuva: Noora Nilsen
—
Haluaisitko sinä kirjoittaa Vieraskynään?Ota yhteyttä: lotta.savolainen@musicmedia.fiSana on vapaa.
Tärkeiden aiheiden äärellä päästään myös Music x Mediassa. Music x Media järjestetään Tampereella 1.–2.10.2026. Liput myynnissä täällä.