Musiikki on 1800-luvun lopusta lähtien ollut suomalaisille vahva identiteetin rakentaja ja kansainvälisen vertaiskommunikaation väline, jonka avulla Suomi aikanaan vakiinnutti paikkansa eurooppalaisten sivistysvaltioiden joukossa. Suomesta nousee säännöllisesti merkittävää kansainvälistä uraa tekeviä kapellimestareita, muusikkoja ja säveltäjiä. Siitä on pitkälti kiitetty kansainvälisessä mittakaavassakin ainutlaatuista suomalaista musiikkioppilaitosjärjestelmää.
Jo vuosia tästä on puhuttu ”Suomen ihmeenä”.
Vuonna 1995 tapahtui jotain ikimuistoista ja historiallista, josta muodostui uusi suomalainen perinne: ”Torille!”. Lamassa laahustanut kansa sai jääkiekon maailmanmestaruuden kautta itsetuntonsa takaisin. Vuoden 1995 jälkeen mitaleja ovat ahmineet niin Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue, Naisleijonat kuin Pikkuleijonatkin. NHL:ssä on pelannut pari sataa suomalaista ja tänä vuonna NHL Draftissa varattiin yhteensä 14 suomalaista. Erityisesti suomalaisen jääkiekon maalivahtikoulutusta ihastellaan ympäri maailman.
Nykyään tästäkin puhutaan ”Suomen ihmeenä”.
Kumpikin laji vaatii lapsena aloitetun tavoitteellisen harrastamisen, junioreita, jotka jäävät jäälle ja soittimensa ääreen toistamaan ja toistamaan, kun valot ovat jo sammuneet.
Mitä kasvaminen juniorista kansainväliseksi ammattilaiseksi jääkiekossa tai musiikissa vaatii rakenteilta? Entä laajemmin yhteiskunnalta ja sen ilmapiiriltä? Onko rahoitus kunnossa ja reilua? Mitä Suomeen ihmeen vaaliminen ja NHL-mindsettiin kasvattaminen vaatii valmentajilta ja soitonopettajilta? Tai vanhemmilta?
Millaisista sosioekonomisista taustoista päädytään harrastamaan musiikkioppilaitoksiin tai jääkiekkoseuroihin ja onko kaikilla lahjakkuuksilla todella mahdollisuus kansainväliseen uraan? Onko kiekkonaisilla mahdollisuus. haaveilla kansainvälisestä ammattilaisuudesta? Miksi pop-musiikissa se NHL-mindset yhtäkkiä puuttuukin – myös rakenteilta? Tämä on keskustelu siitä, miten Suomen ihmeitä rakennetaan. Onko musiikkioppilaitosjärjestelmällä ja jääkiekon pelaajapolulla jotain yhteisiä elementtejä, joita muut lajit eivät jaa? Kuinka suuri on esikuvien merkitys?
Kultainen häkki on kolmen keskustelun sarja, jossa pohditaan suomalaisen musiikkiviennin kultaista häkkiä eli sitä, että Suomessa kotimainen markkina on kuin kultainen häkki, joka tarjoaa todennäköisesti helpompia menestyksiä kuin kivinen mutta potentiaalisesti lopulta antoisampi vientipolku. Onko tilanne näin ja mitä sille voi tehdä? Vai tuleeko tilanne hyväksyä ja pistää panokset sinne, missä vienti on vetänyt vuosia – tai vuosisatoja?
Milloin:
PE 30.9.
Panelistit:
Minja Koskela (Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto)
Mikko Leinonen (Tamhockey Oy)
Sinuhe Wallinheimo (Kansanedustaja, kok.)
Moderaattori:
Joonas Kuisma (IS Urheilu)