<\/p>\n
SuomiAreenassa kuultu keskustelu Taide kuuluu kaikille, kuuleeko kukaan? pureutuu taiteen rooliin aikalaiskeskustelussa. Taide ei ole ollut hiljaa, vaan nostaa jatkuvasti esiin yhteiskunnallisia kysymyksi\u00e4. Puuttuvatko opasteet taiteen \u00e4\u00e4relle?\u00a0<\/em>Keskustelua k\u00e4viv\u00e4t Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson<\/strong>, rap-artisti Karri Miettinen\u00a0<\/strong>(Paleface), kirjailija Ville-Juhani Sutinen<\/strong>, Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Eleonoora Riihinen<\/strong> ja moderaattorina Turun kaupungin kulttuurijohtaja Anu Laitila<\/strong>.<\/em><\/p>\n <\/p>\n \u201dViel\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta sitten taiteilijoita ja filosofeja kuultiin yhteiskunnallisten teemojen \u00e4\u00e4rell\u00e4 muiden alojen kanssa tasavahvoina asiantuntijoina. Nyt taide erottuu omaksi siilokseen, jonka potentiaalia Suomen visiossa ei kuulla, saati tunnusteta\u201d, aloittaa Anu Laitila alustuksellaan.<\/p>\n T\u00e4llaisen l\u00e4ht\u00f6tilanteen \u00e4\u00e4rell\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4tahot Music x Media, Contemporary Art Finland ja Suomen Kirjailijaliitto ryhtyiv\u00e4t j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n taiteen yhteiskunnallista merkityst\u00e4 puivaa keskustelua osaksi SuomiAreenaa, Suomen suurinta yhteiskunnallista festivaalia.<\/p>\n \u201dTarvitsemme debattia siit\u00e4, miksi kytkenn\u00e4t muun yhteiskunnan ja taiteen v\u00e4lilt\u00e4 puuttuvat\u201d, toteaa Susanna Pettersson keskustelun lomassa.<\/p>\n Kulttuurin eri kentill\u00e4 kirjallisuudesta musiikkiin ja nykytaiteeseen jaetaan samat huolet: markkinatalouden vallitsemassa maailmassa kulttuuri on unohdettu sektori, eik\u00e4 taidetta en\u00e4\u00e4 pidet\u00e4 osana poliittista sivistyst\u00e4. Mink\u00e4lainen rooli taiteella sitten on yhteiskunnallisessa keskustelussa?<\/p>\n \u201dTaide voi toimia kompassina historian ja nykyisyyden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. Se voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jonkin paikan ja paljastaa, miss\u00e4 ollaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4\u201d, Eleonoora Riihinen pohtii. Taiteen teht\u00e4v\u00e4 on johdattaa ajattelemaan. Ville-Juhani Sutinen puhuu taiteen tarjoamasta reflektioet\u00e4isyydest\u00e4:<\/p>\n \u201dTaiteen pit\u00e4\u00e4 haastaa ja kyseenalaistaa, katsoa asioita uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Meill\u00e4 on paljon k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 aiheita, joita olisi hyv\u00e4 nostaa keskusteluun. Per\u00e4\u00e4nkuulutan taiteen mahdollistamia syvempi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, ettei j\u00e4\u00e4d\u00e4 pelkkien klikkireaktioiden ja sosiaalisessa mediassa k\u00e4ytyjen v\u00e4ittelyiden varaan.\u201d<\/p>\n Karri Miettinen muistuttaa, ett\u00e4 ajassamme kadonneelta tuntuu paitsi taiteen sivistyksellisen merkityksen ymm\u00e4rt\u00e4minen my\u00f6s yhteinen arvopohja. Ik\u00e4\u00e4n kuin ihmisel\u00e4m\u00e4n peruskysymykset vaikuttaisivat niin v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isilt\u00e4, ett\u00e4 ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t muun varjoon:<\/p>\n \u201dTaide muistuttaa perusasioista: esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisten koskemattomuutta, ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta kunnioitetaan. Taiteella on mahdollisuus tarjota empatian kokemus, ja voimme taiteen avulla asettua toisen ihmisen asemaan. On surullista, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n perusajatuksista muistuttaminen j\u00e4\u00e4 taiteilijoiden vastuulle.\u201d<\/p>\n Taiteilijan on mahdollisuus nostaa ep\u00e4mukaviakin asioita esiin \u2013 ja t\u00e4ll\u00f6in taiteilijan teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 my\u00f6s asettua yleis\u00f6n maalitauluksi.<\/p>\n \u201dNykyisin salaliittoteoriat valtavirtaistuvat ja on paljon todellisuudesta vieraantunutta ajattelua. Se vaikuttaa populismin ja vihaliikkeiden yleistymiseen poliittisen vallan v\u00e4lineen\u00e4.\u201d<\/p>\n Tarvitaankin my\u00f6s taiteen portinvartijoita, esimerkiksi kulttuurikriitikoita, jotka omasta valta-asemastaan k\u00e4sin tarjoavat apukeinoja taiteen tulkitsemiselle, jottei taiteen vapauden ajatusta voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rin, esimerkiksi vihapuheen levitt\u00e4miseen.<\/p>\n \u201dTaiteen esitulkitsija suodattaa tulkintaa jollain lailla. Tarvitsemme asiantuntijoita, jotka asettavat jonkinlaisen kehyksen sille, ettei taidetta voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen omia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ajaakseen\u201d, Sutinen toteaa.<\/p>\n Keskustelun keskeisen\u00e4 huomiona nousee esiin yhteiskunnan viihteellistyminen ja se itsest\u00e4\u00e4nselvyys, ett\u00e4 jos pelk\u00e4t markkinat sanelevat taiteen sis\u00e4ll\u00f6n, ollaan ongelmissa. Jos ei tehd\u00e4 en\u00e4\u00e4 kuin riskit\u00f6nt\u00e4 ja varmasti myyv\u00e4\u00e4 materiaalia, j\u00e4isiv\u00e4t s\u00e4r\u00f6t ja merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sanottavaa pois tietoisuudesta.<\/p>\n \u201dViihteentekij\u00f6iss\u00e4kin on itsesensuuria. Pel\u00e4t\u00e4\u00e4n fanien menett\u00e4mist\u00e4, sit\u00e4 ettei kannanotot ehk\u00e4 miellyt\u00e4k\u00e4\u00e4n koko kansaa. On my\u00f6s valinta olla ottamatta kantaa, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4, mik\u00e4 on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4\u201d, muistuttaa Miettinen.<\/p>\n Yhteiskunnan viihteellistymisen ja kaupallistumisen ohella huoleksi nousee se, ettei yksil\u00f6ll\u00e4 ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 keinoja p\u00e4\u00e4st\u00e4 kulttuurin \u00e4\u00e4relle. Sutinen kommentoi, ett\u00e4 taide n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jonkinlaisena koristeena sein\u00e4ll\u00e4, tai asiana, jonka pariin voi menn\u00e4 silloin, jos muulta riitt\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n \u201dOn \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisen on itse tapeltava tiens\u00e4 taiteen \u00e4\u00e4relle. Taide voidaan trivialisoida, jos sit\u00e4 ei osata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tai ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Jos taide ja kulttuuri siivotaan kommentaattorin rooliin \u2013 eik\u00e4 se ole en\u00e4\u00e4 se perusta, jonka varaan rakennetaan \u2013, silloin kaikki se mik\u00e4 luo merkityksi\u00e4 katoaa t\u00e4ysin.\u201d<\/p>\n Taide miellet\u00e4\u00e4n toisaalta kalliiksi ja et\u00e4iseksi, mutta toisaalta kulttuurin ekosysteemi on laaja: on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tarjolla on oltava monenlaista taidetta ja kulttuuria. Opasteet ja k\u00e4ytt\u00f6ohjeet on tarjottava kaikille. Rakenteiden siis t\u00e4ytyy olla kunnossa, ja valtion on pidett\u00e4v\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 tekemisen, katsomisen ja kokemisen paikkoja on \u2013\u00a0nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n Kulttuuritoimitusten alasajon her\u00e4tt\u00e4m\u00e4 huoli mainitaan my\u00f6s SuomiAreenan keskustelussa. Ollaan ikuisuuskysymyksen \u00e4\u00e4rell\u00e4: miksi Suomessa urheilun tulosruutu kipuaa katsojatilastojen k\u00e4rkeen viikottain, mutta kulttuurin omat uutiset puuttuvat? Pettersson muistuttaa, ett\u00e4 esimerkiksi Ruotsissa kulttuuriuutiset n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n televisiossa joka ilta.<\/p>\n \u201dRuotsalaiseen kulttuurikeskusteluun kuuluu my\u00f6s ristiinp\u00f6lytt\u00e4minen ja alojen tuominen rinnakkain. Esimerkiksi Tukholman kauppakorkeakoulun rehtori Lars Stranneg\u00e5rd<\/strong> on kirjoittanut kirjan siit\u00e4, miksi kaikkien ekonomien pit\u00e4isi opiskella filosofiaa, kirjallisuutta ja kuvataiteita. Ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 jos osataan puhua vain numeroista, bisnest\u00e4 ei synny.”<\/p>\n J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 tosiasia: eih\u00e4n taloutta ole ilman kulttuuria. Keskustelussa nousee esiin se, ett\u00e4 taiteen autonomian avulla voidaan saavuttaa riippumaton n\u00e4k\u00f6kulma. Samalla ristiinp\u00f6lytt\u00e4misen merkityst\u00e4 per\u00e4\u00e4nkuulutetaan loppuun asti. Nuorten ja kokeneiden, eri taustoista tulevien ihmisten yhteinen keskustelu voi mahdollistaa laaja-alaisen ymm\u00e4rryksen maailmasta.<\/p>\n \u201dSuomessa halutaan olla asiapitoisia yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kuitenkin taiteilijat ovat parhaita haastateltavia: he ovat syv\u00e4ll\u00e4 omassa asiassaan, kertovat tuoreita n\u00e4k\u00f6kulmia, he voivat vapaasti puhua suunsa puhtaaksi, riippumattomasti ja avoimesti\u201d, Riihinen pohtii.<\/p>\n Taiteen avulla vaikeat aiheet on mahdollista pukea muotoon sivistyneesti. On itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taiteen autonomiasta ja taiteilijoiden sananvapaudesta on pidett\u00e4v\u00e4 kiinni. Pettersson huomauttaa, ett\u00e4 se on sivistysvaltion mitta.<\/p>\n \u201dMit\u00e4 puolustamme jollemme kulttuuria: meill\u00e4 on sanat, on musiikki ja kirjallisuus, josta keskustellaan, on arkkitehtuuri ja puutarhat \u2013 kaikki liittyy kulttuuriseen traditioon. Jos ryhtyisimme yksi kerrallaan poistamaan kulttuurin palasia, ei j\u00e4ljelle j\u00e4isi muuta kuin harmaa maailma.\u201d<\/p>\n