Music x Median Vieraskyn\u00e4 kutsuu alan toimijoita kirjoittamaan ja pohtimaan alan ajankohtaisia ilmi\u00f6it\u00e4, omaa ty\u00f6t\u00e4, arvoja, tapahtumia tai mit\u00e4 ikin\u00e4 mieleen nousee.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n Vieraskyn\u00e4n on kirjoittanut Iisa Pajula. H\u00e4n on helsinkil\u00e4inen musiikin ammattilainen, kirjoittaja ja luova valmentaja. Pajulan esikoisromaani Pehmeit\u00e4 kohtia ilmestyy 7.5. (Kosmos)<\/p>\n
\u2013\u2013<\/p>\n
Joogametafora<\/strong><\/p>\n Aivan tavallisella hotjoogatunnilla se iski. Oivallus oli niin yksinkertainen, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n nolotti. Ei kai n\u00e4in simppeli ajatus voi tulla minulle uutisena?<\/p>\n Kunnon joogina annoin ajatuksen menn\u00e4 ujjayi-hengitykseni mukana. Mutta kun se tuli per\u00e4ss\u00e4ni seuraavaankin viikkoon, sen \u00e4\u00e4relle oli pys\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Kyse on liikesarjasta \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n joogassa, vaan my\u00f6s luovassa ty\u00f6ss\u00e4. Keskeist\u00e4 on rutiini itsess\u00e4\u00e4n. Se, ett\u00e4 toistaa jotain, mink\u00e4 on toistanut lukemattomia kertoja aikaisemmin. Toistaa silloinkin, kun edess\u00e4 avautuva urakka tuntuu jo valmiiksi l\u00e4pikotaisin n\u00e4hdylt\u00e4, luovuuspitoisuudeltaan samalta kuin pihaan kipatun klapikuorman pinoaminen.<\/p>\n Joka sunnuntaiaamu kello 10 min\u00e4 ja tusinan verran muita ihmisi\u00e4 pakkaudumme ilmanlaadultaan haaleaa saunaa muistuttavaan huoneeseen ja toistamme 75:n minuutin ajan synkronoitua koreografiaa. V\u00e4lill\u00e4 raajoissa virtaa lyijy\u00e4 ja kuumuus osuu hermoon. Tuntuu ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4 edes aloittaa, saati vied\u00e4 sarjaa loppuun. Joinain aamuina keho on yhteisty\u00f6kykyinen ja tottelee ohjausta kevyesti. Sit\u00e4, millainen sessio kulloinkin annetaan, en voi etuk\u00e4teen valita.<\/p>\n Luovuus on pohjimmiltaan v\u00e4h\u00e4eleinen toimitus, vaikka mielikuvatasolla se monesti ruumiillistuu tilan haltuun ottavaan supliikkiin idealinkoon, jolla on karismaa ja j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 tukka ja\/tai silm\u00e4lasit. Luovuus asuu rutiineissa, ei vaikuttavuuden tasoa tai eurom\u00e4\u00e4rien kasvua esitt\u00e4viss\u00e4 mittareissa. Hittiin osuminen tai tunnustuksen pokkaaminen gaalayleis\u00f6n edess\u00e4 voi olla luovan uran t\u00e4htihetki\u00e4. Lopulta ne ovat kuitenkin vain nonparelleja, joita jokaisen mokkapalaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koskaan edes osu.<\/p>\n Luovuudessa lopputulos on matkan oheistuote, mutta ei koskaan sen ainoa fokus.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 ajassa musiikkia sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelmiin yh\u00e4 nopeammin, useammin ja tarkemmin kohdennettuna. Kappaleesta tulee v\u00e4line, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tuottaa streameja, n\u00e4kyvyytt\u00e4, dataa ja rahaa. Maailma \u2013 ja musiikintekij\u00e4n v\u00e4lit\u00f6n toimintaymp\u00e4rist\u00f6 sen mukana \u2013 muuttuu niin h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tahtia, ett\u00e4 strategiat vanhenevat jo syntyess\u00e4\u00e4n, ja kaikenlainen taktikointi on lopulta tuuripeli\u00e4. Luova ty\u00f6 uhkaa typisty\u00e4 koneistoa ruokkivan sis\u00e4ll\u00f6n tuottamiseksi. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 luovuutta simuloiva keinokuori.<\/p>\n Miten t\u00e4lt\u00e4 voi suojautua?<\/p>\n Informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4n tajunnanr\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 kasvu aiheuttaa tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 maailma on kiihdytt\u00e4nyt tahtiaan, sanoo Johann Hari Kadonnut keskittymiskyky -teoksessaan. Kyseess\u00e4 on siis tunne, Hari korostaa. Illuusio voi lamauttaa, mutta sille on vastal\u00e4\u00e4ke: oman huomiokent\u00e4n tietoinen kaventaminen.<\/p>\n Mit\u00e4 enemm\u00e4n on sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota, sit\u00e4 helpompi ihmisen on pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 tarkkaavaisuuttaan, muistuttaa aktivismiin keskittymiskyvyn takaisinkaappaamisen saralla usuttava Hari.<\/p>\n Sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiotaan voi vahvistaa sulkemalla h\u00e4lyn oman p\u00e4\u00e4n ulkopuolelle. Taiteilija asettuu puolustamaan varsinaista ty\u00f6t\u00e4\u00e4n \u2013 luomista \u2013 palaamalla liikerataansa. Joogassa ei ole maaliviivaa. Luovan ty\u00f6n tekij\u00e4 ei ole koskaan perill\u00e4 tai valmis. Se on meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4mme shokeeraavaa vauhtia muuttuvassa maailmassa: hengitt\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4n, hengitt\u00e4\u00e4 ulos, toistaa liike.<\/p>\n Ja yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saattaa huomata, ett\u00e4 sirsasana-harjoitustaan voikin vied\u00e4 pikkuisen pidemm\u00e4lle. Voi hilata takapuoltaan v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n kohti kattoa, irrottaa ensin yhden jalan lattiasta, sitten toisen.<\/p>\n Lopulta voi vastoin kaikkia todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4seisonnasta.<\/p>\n Teksti: Iisa Pajula<\/p>\n